Tornjak, Romanianpaimenkoira, Aidi, Alentejonkoira

Tornjak postimerkeissä

TORNJAK

Alkuperämaa: Bosnia-Herzegovina ja Kroatia

KÄYTTÖTARKOITUS:

Pihapiirin- ja laumanvartija.

FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 2 pinserit, snautserit, molossityyppisetja sveitsinpaimenkoirat.

Alaryhmä 2.2 vuoristotyyppiset molossit.

Suomessa rekisteröity (7/2016) yhteensä 22 tornjak-koiraa

 

LYHYT HISTORIAOSUUS:

Lähes sukupuuttoon kuolleet, perimältään yhtenäiset, alkuperäiset vanhat paimenkoirat ovat olleet kantakoirina tornjakrotua uudelleen kehitettäessä. Alkuperäisen kannan koiria oli levinnyt Bosnia- Herzegovinan ja Kroatian vuoristoalueille ja niitä ympäröiviin laaksoihin.

Tärkeimmät historialliset vuosiluvut ovat 1067 ja 1374. Näiltä ajoilta olevissa asia-

kirjoissa mainitaan ensimmäisen kerran bosniaherzegovinalais-kroatialainen rotu.

Tutkimukset rodun varhaisista ja myöhemmistä vaiheista sekä sittemmin sen järjestelmällinen pelastaminen sukupuuttoon kuolemiselta alkoivat samanaikaisesti Kroatiassa ja Bosnia-Herzegovinassa vuoden 1972 aikoihin. Rodun järjestelmällinen jalostus alkoi vuonna 1978. Nykyisin rodun kanta koostuu puhdasrotuisista yksilöistä,joita on valikoitu useiden sukupolvien ajan kaikkialta Bosnia-Herzegovinasta ja Kroatiasta.

 

YLEISVAIKUTELMA:

Tornjak on suurikokoinen, voimakas, sopusuhtainen ja ketterä koira. Runko on lähes neliömäinen. Luusto ei ole kevyt, mutta ei myöskään raskas eikä karkea. Koira on vahva, tasapainoinen ja sopusuhtainen sekä seistessään että liikkuessaan. Karvapeite on pitkä ja paksu.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE:

Tornjak on vakaa, ystävällinen, rohkea,tottelevainen ja älykäs, erittäin arvonsa tunteva ja itsevarma. Se suojelee kiihkeästi sen vartioitavaksi uskottua omaisuutta. Se on lahjomaton ja epäluuloinen vieraitakohtaan. Se on isännälleen uskollinen ja hyvin rauhallinen hänen seurassaan. Tornjak kiintyy voimakkaasti oman perhepiirinsä jäseniin. Se oppii nopeasti, muistaa oppimansa pitkään ja suorittaa mielellään sille annetut tehtävät. Se on helppo kouluttaa.

KOKO

Säkäkorkeus: Urokset 65 - 70 cm, nartut 60 - 65 cm. Sallittu poikkeama ± 2 cm.

 

Tornjak postimerkeissä

ROMANIANPAIMENKOIRA Romanian Mioritic Shepherd Dog

FCI-luokitus: ryhmä1

Alkuperämaa: Romania

KÄYTTÖTARKOITUS: Paimen- ja vahtikoira

Suomessa rekisteröity (7/2016) yhteensä 13 Romanianpaimenkoiraa

Romanianpaimenkoira on romanialainen laumanvartijarotu, joka puolusti rohkeasti vartioimaansa lammaslaumaa petoeläimiä (mm. sutta, ilvestä ja karhua) vastaan. Näiden koirien kaulapantaan oli tapana kiinnittää suuri puunpala suojaamaan ohikulkijoita.

Romanianpaimenkoira on kookas, voimakas ja näyttävä rotu. Nartut eivät ole yhtä suuria ja voimakkaita kuin urokset. Pää on kohtalaisen leveä ja niskakyhmy on havaittavissa. Silmät ovat keskikokoiset ja hieman vinossa - väriltään hasselpähkinänruskeat, tummanruskeat tai hieman vaaleammat. Ilmeen tulisi olla älykäs ja rauhallinen. Korvat ovat V-muotoiset ja noin 10-15 cm pitkät. Romanianpaimenkoiran karva on suoraa, karheaa ja ainakin 10 cm pitkää. Väritykseltään rodun edustajat ovat kirjavia tai yksivärisiä (harmaa/valkoinen).

 LUONNE: 

Romanianpaimenkoira on erinomainen paimentaja ja vahtikoira. Rotu sopii hyvin myös seurakoiraksi. Luonteenpiirteisiin kuuluvat myös rauhallisuus ja tasapainoisuus. Vieraita kohtaan se saattaa olla varautunut, mutta lapsia kohtaan rotu on hyvin ystävällinen. Omaa perhettään se suojelee tehokkaasti.

KOKO:

Uroksen säkäkorkeuden täytyy olla vähintään 70 cm (ihanne 75cm) ja nartun 65 cm(ihanne 70cm).          Uros painaa noin 60-65 kg, ja narttu noin 50-55 kg.

Romanianpaimenkoira (kuvat:T.pahkasalo

AIDI

(CHIEN DE MONTAGNE DE L'ATLAS-AÏDI)

Alkuperämaa: Marokko

 KÄYTTÖTARKOITUS:

Isäntäväkensä eläinlaumoja ja omaisuutta puolustava vartiokoira.

 FCI:N LUOKITUS: Ryhmä 2 pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat

Alaryhmä 2.2 vuoristotyyppiset molossit

Suomessa rekisteröity (7/2016) 1 kpl Aidi

 LYHYT HISTORIAOSUUS:

Aideja on ollut olemassa ikimuistoisen ajan Pohjois-Afrikan vuorilla ja tasangoilla. Nykyisin se on runsaslukuinen Marokon Atlas-vuoristossa. Marokko vastaa rotumääritelmästä. Aidit liikkuvat vuoristoalueiden puolivaeltavan paimentolaisväestön mukana, ja niillä on selvä rooli puolustaessaan isäntänsä telttaa ja omaisuutta sekä suojellessaan eläinlaumoja niiden kimppuun mahdollisesti hyökkääviltä petoeläimiltä. Atlaksen alueella ei ole paimenkoiria.Vuoristossa elävä marokkolainen koira ei ole koskaan paimentanut eläinlaumoja siten kuin paimennus Euroopassa käsitetään (eläinlaumoja liikuttaen).

YLEISVAIKUTELMA:

Vankka ja hyvin maatiaismainen koira, joka herättää huomiota voimallaan ja liikkuvuudellaan. Se on lihaksikas, jäntevä ja vahvarakenteinen olematta kömpelö. Sillä on tuuhea karvapeite, joka suojaa hyvin niin auringolta kuin vuoriston kylmyydeltäkin. Paksu karvapeite toimii myös suojana taisteluissa, joita aidi joutuu käymään sakaalien ja muiden petoeläinten kanssa.

Aidilla on vahtikoiralle tyypillinen eloisa, suora ja päättäväinen katse, ja se on ainavalmiina täyttämään tehtävänsä vartijana.Joillakin alueilla Marokossa on tapana typistää työkoirilta korvat ja jopa häntä.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE:

Omistajalleen ja tämän perheenjäsenille hyvin uskollinen, kiintyvä ja oppivainen. Aidilla on synnynnäinen vartiointi- ja suojelutaipumus. Se on aina valppaana ja arvioi välittömästi vaaran vakavuuden ja läheisyyden reagoiden siihen pelottomasti sopivalla ja tehokkaalla tavalla.

KOKO

Säkäkorkeus: 52 - 62 cm.

 

ALENTEJONKOIRA

KÄYTTÖTARKOITUS:Omaisuuden ja karjan vahti.

FCI:N LUOKITUS:Ryhmä 2 Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat

Alaryhmä 2.2. Molossit, vuoristotyyppiset

Suomessa rekisteröity (7/2016) 1 kpl alentejonkoira

LYHYT HISTORIAOSUUS:

Rodun arvellaan polveutuvan Lähi-idän molossi-tyyppisistä koirista. Karjanhoidosta elantonsa saaneet heimot pitivät näitä koiria niiden koon ja rohkeuden vuoksi, mikä teki niistä elintärkeitä tämäntyyppisille yhteisöille. Paimentolaisuuteen liittyi suurten karjalaumojen siirtäminen paikasta toiseen, ja monet vaarat uhkasivat näillä pitkillä matkoilla. Kun kesällä kuljettiin vuorille ja talvella palattiin tasangoille, niin suuret koirat olivat aina karjalaumojen mukana, mistä oli seurauksena koirien leviäminen reittien varrella alueelta toiselle.

Näin on selitetty tämän voimakkaan koirarodun ilmestyminen Alentejon tasangoille. Koiria on kutsuttu alentejonkoiriksi (Rafeiro do Alentejo) 1800-luvun lopulta lähtien.

YLEISVAIKUTELMA:

Suurikokoinen, voimakas, maatiaismainen, tunnollinen ja rauhallinen. Pään ääriviivat ovat hieman kuperat. Rakenteeltaan pikemminkin pitkä kuin korkea.

KÄYTTÄYTYMINEN/LUONNE:

Erinomainen maatilojen ja talojen vahti sekä arvostettu karjalaumojen suojelija. Öisin valppaampi kuin päiväsaikaan, kuitenkin hyvin tunnollinen vahtiessaan maa-aluetta tai mitä tahansa sille vahdittavaksi osoitettua kohdetta. Olemukseltaan rauhallinen ja itsevarma, ei vihainen eikä arka.

KOKO JA PAINO:

Säkäkorkeus: Urokset 66 - 74 cm, nartut 64 - 70 cm.
Paino: Urokset 45 - 60 kg, nartut 35 - 50 kg