Pyreneittenkoira (Chien De Montagne Des Pyrenees)
Kuva: Anne Hiekkala-Häkkinen
ROTUMÄÄRITELMÄ
Alkuperämaa: Ranska
Ryhmä: 2
FCI:n numero: 137
KÄYTTÖTARKOITUS:
Vuoristossa käytettävä karjalaumojen suojelija.
LYHYT HISTORIAOSUUS:
Pyreneittenkoiria on ollut Pyreneitten vuoristossa
ammoisista ajoista lähtien. Ne tunnettiin jo keskiajalla, jolloin niitä
käytettiin linnojen vahtikoirina. Rotu mainittiin Gaston Phoebusin
kirjoituksissa 1300-luvulla. Se oli arvostettu seurakoira jo 1600-luvulla ja
tunnettiin osana Ludwig XIV:n hovin loistoa. Ensimmäinen yksityiskohtainen
kuvaus pyreneittenkoirasta on kreivi de Bylandtin kirjassa vuodelta 1897.
Ensimmäiset rotuyhdistykset aloittivat toimintansa kymmenen vuotta myöhemmin.
Vuonna 1923 Réunion des Amateurs de Chiens Pyrénées laati virallisen
rotumääritelmän Ranskan Kennelklubille Bernard Sénac-Lagrangen aloitteesta.
Nykyinen rotumääritelmä on edelleen hyvin samankaltainen kuin vuonna 1923
laadittu, joskin siihen on lisätty joitakin tarkennuksia.
YLEISVAIKUTELMA:
Kookas, vaikuttava ja vahvarakenteinen, kuitenkin tietyllä
tavalla tyylikäs.
TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA:
Kallon leveys on korkeintaan sama kuin sen pituus. Kuono-osa
on hieman kalloa lyhyempi. Rungon pituus olkanivelestä istuinluun kärkeen on
hieman suurempi kuin säkäkorkeus. Rintakehän syvyys on puolet säkäkorkeudesta
tai hieman vähemmän.
KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE:
Pyreneittenkoiria on käytetty suojelemaan itsenäisesti
karjalaumoja pedoilta. Jalostuksessa päähuomio on kiinnitetty vahtimis- ja
varoittamisominaisuuksiin sekä laumaan leimautumiseen. Tämän ansiosta koirasta
on tullut voimakas ja ketterä sekä suojeltaviaan kohtaan lempeä ja kiintyvä.
Itsenäisyys ja aloitekyky ovat ominaisia tälle suojelukoiralle, minkä vuoksi
isännältä vaaditaan tiettyä auktoriteettia.
Säkäkorkeus:
Urokset 70 - 80 cm, nartut 65 - 75 cm. Tyypiltään
erinomaisille yksilöille sallitaan 2 cm:n ylitys
